29 Suffiksit (jälkiliitteet) / Kielioppi

AĈ

AĈ = "huono laatu, kelvottomuus, arvottomuus".

domo → domaĉo = huono, rappeutuva, sortuva talo
ĉevalo → ĉevalaĉo = huono, arvoton hevonen
babili → babilaĉi = puhua tyhmästi, puhua ilkeästi
aĉa = huonolaatuinen,kelvoton, arvoton

AD = "jatkuva tekeminen"

uzo → uzado = jatkuva, säännöllinen käyttö
viziti → vizitadi = vierailla usein, vierailla säännöllisesti
konstruo = rakentaminen, rakennustapa, jokin rakennettu → konstruado = jatkuva rakentaminen
martelo (ilo) → marteli = lyödä vasaralla → martelado = vasarointi
reĝo (henkilö, kuningas ym.) → reĝi = hallita kuninkaana, olla kuningas → reĝado = jatkuva hallitseminen

Jos haluaa osoittaa, että kyse on teosta, mutta ei halua AD-päätteen jatkuvuuden merkitystä, täytyy käyttää muuta sanajuurta ilman jatkuvuuden merkitystä, tai ilmaista itseään aivan eri tavalla: martelado (jatkuva vasarointi) → martelbato = yksi vasaranlyönti; brosado (jatkuva harjaaminen) → brostiro = yksi harjanveto.

AĴ

AĴ = "(konkreettinen) asia".

bela → belaĵo = erityisen kaunis (konkreettinen) asia, kauneuden ilmentymä
utila → utilaĵo = (konkreettinen) hyödyllinen asia
dolĉa → dolĉaĵo = sitä luonnehtii makea maku, makeinen ym.
nova → novaĵo = juuri ilmestynyt asia, jotain juuri tapahtunutta, uutuus, uutinen
fari → faraĵo = jotain ennen, nyt tai tulevaisuudessa tehtävää, työn lopputulos (teos, tuote,...)
desegni → desegnaĵo = piirretty kuva, piirros
kreski → kreskaĵo = jokin joka kasvaa, kasvi
kovri → kovraĵo = jokin, jolla peitetään, peite
amuzi → amuzaĵo = jotain, jolla voi viihdyttää itseään, huvi, viihde
havi → havaĵo = jotain omistettua
trinki → trinkaĵo = jotain, jota juodaan
konstruo = rakentaminen, rakennustapa, jotain rakennettua → konstruaĵo = jotain rakennettua (tavallinen talo, ym.)
ligno → lignaĵo = jotain puusta tehtyä
araneo → araneaĵo = hämähäkinverkko
azeno → azenaĵo = "aasimainen" asia, tyhmä tai typerä asia
ĉirkaŭ → ĉirkaŭaĵo = tila/paikka/alue jonkin ympärillä
post → postaĵo = takamus, pakarat
sen senco → sensencaĵo = asia, jolla ei ole merkitystä, merkityksetön asia
kokido → kokidaĵo = kananpojasta tehty ruoka
ovo → ovaĵo = munista tehty ruoka
glacio → glaciaĵo = jäätelö, jäinen kermasta tehty makea herkku
aĵo = konkreettinen asia (määrittelemätöntä lajia)

Joskus voi lisätä partisiippisen suffiksin lisätarkennukseksi: draŝataĵo (vilja, jota puidaan), draŝitaĵo (vilja, joka on jo puitu), draŝotaĵo (vilja, jota aiotaan puida), brulantaĵo (jotain, jota poltetaan), brulintaĵo (jotain, joka on jo palanut). Normaalisti kuitenkin yksikertainen AĴ-sana riittää täysin.

AN

AN = "ryhmän jäsen, paikalla asuva, aatteen kannattaja, paikkaan kuuluva henkilö" ym.

klubo → klubano = kerhon jäsen
Eŭropo → Eŭropano = asuu Euroopassa, eurooppalainen
Indonezio → Indoneziano = Indonesian asukas, indonesialainen
vilaĝo → vilaĝano = kylän asukas, kyläläinen
Islamo → Islamano = islaminuskoinen, muslimi
respubliko → respublikano = kannattaa ajatusta, että valtion pitää olla tasavalta, puolueen jäsen, joka nimittää itseään tasavaltalaiseksi, republikaani, tasavaltalainen
ŝipo → ŝipano = laivalla palveleva ihminen, miehistön jäsen
estraro → estrarano = hallituksen jäsen
sama lando → samlandano = saman maan asukas, maanmies
ano = yhteisön, puolueen, perheen, seurakunnan ym. jäsen; aniĝi = tulla jäseneksi, liittyä ryhmään

AR

AR = "kokonaisuus tai monien samantapaisten asioiden kokoelma".

homo → homaro = kaikki maailman ihmiset, koko ihmiskunta
birdo → birdaro = kaikki maailman tai alueen linnut, linnusto
gazeto → gazetaro = kaikki yhden alueen lehdet, lehdistö
verko → verkaro = yhden kirjailijan kaikki teokset
estro → estraro = yhden järjestön valittu ryhmä johtajia, hallitus, johtokunta
arbo → arbaro = paikka, jossa on paljon yhdessä kasvavia puita, metsä
haro → hararo = kaikki hiukset jonkun päässä, hiukset, tukka
ŝafo → ŝafaro = yhden omistajan tai yhdessä paikassa olevat kaikki lampaat, lammaslauma
meblo → meblaro = kaikki huonekalut yhdessä huoneessa/huoneistossa/talossa, kalusto, huonekalut
altaj montoj → altmontaro = korkea vuoristo tai vuorijono
vorto → vortaro = kirja jossa on luettelo sanoista ja niiden selityksiä, sanakirja, sanasto
horo → horaro = taulukko kellonajoista, jolloin tapahtuu jotain erityistä, aikataulu
ŝtupeto → ŝtupetaro = kiipeämisväline kahdesta tangosta ja monista askelmista, tikkaat, tikapuut
vagono → vagonaro = veturin vetämä yhteenliitettyjen vaunujen jono, juna (= trajno)
aro = ryhmä, kokoelma, parvi, lauma ym.

ĈJ

ĈJ-päätteen avulla muodostetaan miesten lempinimiä. ĈJ-päätteen edessä käytetään nimen lyhennettyä muotoa. Tavallisesti säilytetään 1–5 kirjainta:

Johano → Johanĉjo tai Joĉjo
Vilhelmo → Vilhelĉjo tai Vilheĉjo tai Vilĉjo tai Viĉjo
papago → Papĉjo (urospapukaijan lempinimi)
Patro → Paĉjo
Onklo → Oĉjo
Frato → Fraĉjo

ĈJ, samoin kuin NJ, on hieman erityinen jälkiliite, koska se ei ala vokaalilla, ja koska sen edellä olevan sanajuuren voi lyhentää. Joskus ehkä voisi ensiksi lisätä jälkiliitteen UL, jos se auttaisi luomaan paremmalta kuulostavan muodon: Petro → Petrulo → Petruĉjo ym. Se ei kuitenkaan ole perinteen mukaista, eikä täysin loogista, mutta kun on kyse lempinimistä, ei perinne, ei logiikka, eikä jäykkä kielioppi ole kovin tärkeää.

EBL

EBL = "voi tehdä". EBL-päätettä voi käyttää vain transitiivisten verbien yhteydessä:

manĝi → manĝebla = sellainen, että sen voi syödä, syötävä
nombri → nombrebla = sellainen, että sen voi laskea, laskettava
malhavi → malhavebla = sellainen, että sitä ei tarvitse omistaa, tarpeeton → nemalhavebla = sellainen, että sitä ei voi olla omistamatta, tarpeellinen
kompreni → kompreneble = siten, että kuka tahansa voi ymmärtää, itsestään selvästi (usein käytetty sanan memkompreneble lyhenteenä)
esperi → espereble = siten, että voi toivoa asiaa, toivottavasti
supozi → supozeble = siten, että voi olettaa asian, luultavasti
eble = "voi olla, mahdollisesti"; eblo = jokin, joka on mahdollinen; ebleco = jonkin ominaisuus, joka on mahdollinen, mahdollisuus

Joskus käytetään EBL-päätettä (ja myös IND- ja END-päätteitä) verbin jälkeen, joka normaalisti on intransitiivinen, mutta joka voisi saada objektin:

iri → irebla = sellainen, että sillä voi kulkea, sellainen, että joku voi kulkea sitä pitkin tai sen päällä, kulkukelpoinen
loĝi → loĝebla = sellainen, että sen voi asuttaa, sellainen, että siinä voi asua, asumiskelpoinen

Normaalisti sanotaan iri sur/laŭ vojo (kulkea kadulla, pitkin katua) ja loĝi en domo (asua talossa), mutta myös iri vojon ja loĝi domon ovat oikein, vaikka hyvin harvinaisia.

EC

EC = "laatu tai tila (jonkun tai jonkin)". EC osoittaa aina jotain abstraktia (laatua tai tilaa).

bono = abstrakti ajatus hyvä → boneco = hyvä jonkin tai jonkun ominaisuutena, hyvyys
- Vi estos kiel Dio, vi scios bonon kaj malbonon. - Sinusta tulee kuin jumala, sinä tiedät hyvän ja pahan.
- Ili admiris la bonecon de lia ago. - He ihailivat hänen tekonsa hyvyyttä.
ruĝo = punainen väri, puna → ruĝeco = punaisena olemisen tila, punaisuus
- Ŝiaj blankaj vangoj estis kolorigitaj de freŝa ruĝo. - Hänen valkoiset poskensa oli värjätty tuoreella punalla.
- La ruĝeco de ŝiaj vangoj malkaŝis ŝiajn sentojn. - Hänen poskiensa punaisuus kätki hänen tunteensa.
longo = vaakasuora ulottuvuus (kaikilla konkreettisilla asioilla on jonkinlainen mitattava pituus) → longeco = pituus, ominaisuus pitkänä olemiselle, sisältää paljon pituutta
- Ni mezuris la longon de ĝiaj kruroj, kaj trovis, ke ili estas tre mallongaj. - Mittasimme sen jalkojen pituuden, ja huomasimme, että ne olivat hyvin lyhyitä.
- La longeco de ĝiaj kruroj tre surprizis nin. - Sen jalkojen pituus yllätti meidät kovin.
  
  Jalat olivat yllättäen pitkiä.
rapido = tietyssä ajassa kuljetun matkan pituus (kaikilla liikkuvilla asioilla on jokin nopeus) → rapideco = sen ominaisuus, joka kulkee (hyvin) nopeasti
- La rapido de la aŭto estis nur 20 kilometroj en horo. - Auton nopeus oli vain 20 kilometriä tunnissa.
- La aviadilo pasis kun fulma rapideco. - Lentokone ohitti salamannopeasti.
homo → homeco = ihmisen luontainen ominaisuus, ihmisyys
granda animo → grandanimeco = ominaisuus omistaa suuri (jalo) mieli, jalomielinen
korekto → korekteco = ominaisuus olla oikea, virheetön
unu → unueco = ominaisuus olla kuin yksi, yhtenäisyys
unua → unuaeco = ominaisuus olla ensimmäinen
estonta → estonteco = tuleva aika. Muodot kuten estonto normaalisti määrittävät henkilöä, kuten kaikki partisiipit, joilla on O-pääte, mutta joskus käytetään estonto sanan estonteco (tulevaisuus) lyhyempänä muotona.
pasinta → pasinteco = mennyt aika
infano → infaneco = ominaisuus lapsena olemiselle, lapsuus
eco = laatu

Joskus EC-päätettä käytetään epäloogisesti kansallisten kielten vaikutuksesta: Bedaŭrinde mi ne havas la eblecon tion ĉi fari. Tosiasiassa kyse ei ole ominaisuudesta, vaan eblo (tai mahdollisesti eblaĵo). Sano kuin Zamenhof: Bedaŭrinde mi ne havas la eblon tion ĉi fari. (Valitettavasti minulla ei ole mahdollisuutta tehdä tätä.) (Jos epäröi eblo- ja ebleco-sanojen välillä, pitää valita eblo, koska se pätee sekä ebleco- että eblaĵo-muotoihin, ja siten eblo tuskin koskaan voi olla väärä valinta.)

EC-päätettä voi käyttää myös yhdessä A-päätteen tai E-päätteen (tai verbin päätteen) kanssa. Sellaisilla muodoilla on normaalisti merkitys "samanlainen, samalla tavoin, samankaltainen, samalla tavalla kuin":

ligneca papero = paperi, joka osittain vaikuttaa puulta
Ni havas amikecajn rilatojn kun ili. = Ni rilatas kvazaŭ ni estus amikoj. - Meillä on ystävälliset välit heidän kanssaan. = Suhtaudumme heihin ystävinä.

Joskus voi selkeyden vuoksi käyttää sen sijaan yhdistelmiä sanoista ŝajna, simila, maniera tai stila. Joskus muodot, joissa on ...eca merkitsevät "suhteessa tuohon ominaisuuteen, kyseisestä ominaisuudesta": patreca testo = isyystesti

EG

EG = "korkea aste, korkein aste, korkea laatu, korkein laatu".

domo → domego = hyvin suuri talo
varma → varmega = hyvin lämmin, kuuma
bone → bonege = erittäin hyvin, erinomaisesti
krii → kriegi = huutaa (hyvin) kovaa, karjua
ŝati → ŝategi = pitää hyvin paljon
dankon! → dankegon! = suuri kiitos! suurkiitos!
tre → treege = hyvin paljon
pordo → pordego = talon, kaupungin, tilan, pihan pääovi tai portti
granda → grandega = tavallisesta poikkeavan suuri, valtava
piedo → piedego = suuri, paksu, epämiellyttävä tai vaarallinen ihmisen tai eläimen jalka
manĝi → manĝegi = syödä ahneesti tai liiallisesti, ahmia
ege = hyvin voimakkaasti, intensiivisesti, äärimmäisesti

EJ

EJ = "paikka, tila, talo, huone ym. jollekin tarkoitettu". Se, joka sijaitsee ennen EJ-päätettä, on aina se, joka tapahtuu tai sijaitsee paikassa.

lerni → lernejo = oppimiseen osoitettu paikka
dormi → dormejo = huone nukkumiseen, makuuhuone
eliri → elirejo = paikka (normaalisti ovi), josta voi mennä ulos, uloskäynti
redakti → redaktejo = paikka, jossa toimitetaan (esim. lehteä), toimitus
akcepti → akceptejo = paikka, jossa otetaan vastaan (hotellissa, kongressissa), vastaanotto, vastaanottohuone
necesa → necesejo = paikka tiettyä tarpeellista toimintaa varten, jota ei suoraan halua sanoa (nimittäin virtsaamista ja ulostamista), käymälä, vessa
preĝi → preĝejo = paikka rukoilemiselle ja muille uskonnollisille menoille. Sanaa preĝejo on perinteisesti käytetty erityisesti kristillisistä kirkoista, kun taas suositaan erityisiä sanoja muiden uskontojen kirkoista: moskeo, sinagogo, templo ym. Mutta preĝejo-sanaa voi käyttää kaikenlaisissa uskonnoissa. Kristillistä kirkkoa varten on myös erityinen sana kirko (hyvin harvoin käytetty). Yksinkertaisimmin kuitenkin tarkennetaan seuraavasti: Kristana preĝejo, Islama preĝejo, Hinduisma preĝejo jne.
ĉevalo → ĉevalejo = paikka (talo) hevosille, talli
mallibero → malliberejo = kontrolloitu paikka vangeille (= prizono), vankila, selli
libro → librejo = kirjojen myyntipaikka, kirjakauppa (kirjasto on biblioteko)
rizo → rizejo = paikka (pelto), jossa viljellään riisiä, riisipelto
herbo → herbejo = paikka jossa kasvaa erityisesti ruohoa, niitty
tajloro → tajlorejo = paikka, jossa räätäli työskentelee, räätälin työhuone
ministro → ministrejo = ministerin paikka (talo, virasto), ministeriö
malsanulo → malsanulejo = paikka, jossa hoidetaan ja parannetaan sairaita (= hospitalo), sairaala
TTT (la Tut-Tera Teksaĵo, äännä "to to to") → TTT-ejo ("to-to-to-ejo") = TTT-servilo (www-palvelin), TTT-a retpaĝaro (www-sivusto, paikka, jossa on nettisivuja (TTT-aĵoj))
ejo = paikka (johonkin tiettyyn tarkoitukseen)

Jos on kyse tehtaasta tai vastaavasta, käytetään mieluummin selkeämpiä yhteenliittymiä: tabakfarejo (tupakkatehdas) = "paikka, jossa tuotetaan tupakkaa ja muita tupakkatuotteita", ŝtalejo tai ŝtalfabriko = "terästehdas" gisejo tai gisfabriko = "tehdas, jossa tehdään valutöitä".

EM

EM = "taipuvainen johonkin".

EM-sana osoittaa useimmiten, että jokin luonnostaan usein tai jatkuvasti on taipuvainen tekoon:

timi → timema = taipuvainen pelkäämiseen, usein pelkäävä, pelokas, arka
manĝi → manĝema = taipuvainen syömään usein tai paljon
kompreni → komprenema = sellainen, joka haluaa aina ymmärtää, ymmärtäväinen, myötätuntoinen
venĝi → venĝema = sellainen, joka haluaa kostaa, anteeksiantamaton, kostonhimoinen
pura → puri = olla puhdas → purema = sellainen, joka haluaa olla puhdas

Joskus EM-päätettä käytetään hetkelliseen tai satunnaiseen toiveeseen, tai ohimenevään tarpeeseen:

Ŝi sentis fortan manĝemon. (= ... fortan malsaton.) - Hänellä oli kova nälkä.
Subite li fariĝis terure dormema. (= ... terure dorme laca.) - Äkkiä hän tuli kauhean uniseksi

Vaihtoehtoisesti voi käyttää vola-sanasta muodostettuja yhdistelmiä: manĝivola (nälkäinen), venĝovola (kostonhimoinen). Normaalisti kuitenkin EM riittää.

Joissakin sanoissa EM osoittaa kykyä:

produkti → produktema = sellainen, joka voi tuottaa paljon, tuottava
krei → kreema = sellainen, joka voi luoda paljon, luova

Voi myös käyttää yhdistelmiä pova- tai kapabla-sanoista: produktipova (tuottava), kreokapabla (luomiskykyinen). Normaalisti kuitenkin EM on riittävän selkeä.

Joissakin sanoissa EM-pääte merkitsee, että luonnostaan on jonkin uhkaama, että vaara tapahtua jotain, mitä ei halua:

erari → erarema = sellainen, että tekee usein tai helposti virheitä, erehtyväinen
morti → mortema = sellainen, että voi, jopa pitää, kuolla, kuolevainen

Joskus muodostetaan EM-sana, joka ei ole peräisin verbistä:

gasto → gastema = sellainen, että pitää vieraista, vieraanvarainen
la sama sekso → samseksema = sellainen, että suosii omaa sukupuoltaan, homoseksuaalinen

Gastema-sanan voi siksi ymmärtää "taipuvainen itse vierailla" Jos ei ole kyse tuollaisesta merkityksestä, voi olla parempi käyttää yhdistelmiä sanasta ama: gastama (vieraanvarainen) = "sellainen, että rakastaa vieraita", samseksama = "sellainen, että rakastaa samaa sukupuolta". Toisaalta, kun AM tuntuu olevan liian vahva tai merkitykseltään harhauttava, ehkä kuitenkin EM on suositeltava.

EM-sanoilla on useimmiten A-pääte, mutta ne voivat saada kaikenlaisia päätteitä. O-päätteen kanssa oli aikaisemmin tapana aina lisätä jälkiliite EC: manĝemeco, timemeco ym. Kuitenkaan EC-päätettä ei normaalisti tarvita. Riittää manĝemo, timemo jne. Ennen jälkiliitettä UL voi usein jättää EM pois, jos merkitys säilyy riittävän selkeänä: timemulo → timulo, drinkemulo → drinkulo.

EM on käytössä myös tavallisena sanajuurena: emo = hetkellinen taipumus, ema = hetkellisesti taipuvainen.

END

END = "täytyy tehdä". END-päätettä voi käyttää vain transitiivisten verbien yhteydessä.

pagi → pagenda = sellainen, että se pitää maksaa, sellainen, että se maksetaan, maksettava
respondi → respondenda = sellainen, että siihen pitää vastata, sellainen, että siihen vastataan, vastattava

ER

ER = "hyvin pieni kokonaisuuden osa". ER-päätettä käytetään, kun jokin koostuu monista samantapaisista osasista. Se, mikä sijaitsee ER-päätteen edessä, osoittaa aina kokonaisuutta, jonka osaset muodostavat:

sablo → sablero = hiekanjyvä
neĝo → neĝero = lumihiutale
mono → monero = metalliraha, kolikko (paperirahaa nimitetään sanoilla monbileto tai monpapero))
fajro → fajrero = hyvin pieni (lentävä) palava osanen (sähkökipinää nimitetään myös sanalla sparko)
ero = pieni (rakenne)osa

ER osoittaa yhtä monista samanlaisista tuskin toisistaan eroavista kokonaisuuden muodostavista osista. Jos kyse on erilajisista tai yksilöllisistä osista, ei pidä käyttää ER-päätettä, vaan PART-sanaa: mondoparto (maanosa) (≈ kontinento) (manner), landparto, korpoparto (ruumiinjäsen), parto de libro (kirjan osa).

ESTR

ESTR = "henkilö, joka ohjaa ja päättää, päällikkö". Se, joka sijaitsee ESTR-päätteen edessä, on aina paikka, jossa päällikkö päättää tai se, josta päällikkö päättää:

ŝipo → ŝipestro = se, joka määrää laivalla, kapteeni
imperio → imperiestro = keisarikunnan johtaja, keisari
grupo → grupestro = ryhmänjohtaja
urbo → urbestro = henkilö, joka on valittu johtamaan ja hallinnoimaan kaupunkia, kaupunginjohtaja, pormestari
lernejo → lernejestro = koulunjohtaja, rehtori
cent → centestro = upseeri, joka komentaa sataa sotilasta, sadanpäällikkö
estro = päällikkö, jolla on päätäntävalta, johtaja

ET

ET = "alhainen aste, alhaisin aste, alhainen laatu, alhaisin laatu".

domo → dometo = (hyvin) pieni talo, mökki, tupa, maja
varma → varmeta = vain hieman lämmin, haalea
babili → babileti = puhella vähän
iom → iomete = vain vähän, hieman
ŝtrumpo → ŝtrumpeto = lyhyt sukka, joka peittää vain jalkaterän ja osan heti sen yläpuolelta, puolisukka, nilkkasukka
ridi → rideti = nauraa äänettömästi suu kiinni, hymyillä
patro → patreto = rakas isä, isäkulta
mano → maneto = ihastuttavan pieni käsi
eta = malgranda, malintensa (pikkuinen, vähäinen, vaimea); etigi = malgrandigi, malintensigi; etulo = malgranda persono (pieni ihminen, pienokainen)

Joskus ET-päätettä käytetään etuliitteen tapaa osoittamaan erityismerkitystä:

burĝo → etburĝo = porvari, jonka porvarillisuus on pientä (yhteiskunnallisen aseman mukaan), pikkuporvari
fingro → etfingro = sormi, joka on tavallisesti pienempi kuin muut sormet kädessä, pikkusormi

ID

ID = "jälkeläinen". Se, joka sijaitsee ID-päätteen edessä, osoittaa aina sitä, mistä jälkeläinen on peräisin.

Normaalisti ID-päätettä käytetään eläimeen liittyvissä sanoissa. Silloin ID osoittaa kypsymättömän eläimen, kyseisen eläinlajin nuoren poikasen:

bovo → bovido = keskenkasvuinen nauta, vasikka
koko → kokido = keskenkasvuinen kana, kananpoika, untuvikko
rano → ranido = keskenkasvuinen sammakko, sammakonpoika, nuijapää
ido = nuori eläimen jälkeläinen; ihmisen lapsi, jälkeläinen

Joskus käytetään ID-liitettä nuoresta kasvista: arbo → arbido = nuori puu.

Ihmisten yhteydessä sana ID osoittaa lasta, jälkeläistä, ikään katsomatta. Siten ID-päätettä käytetään erityisesti arvonimissä ja historiallisissa nimissä:

reĝo → reĝido = kuninkaan lapsi, prinssi
Timuro → Timuridoj = Sulttaani Timur Lenkin jälkeläiset, prinssit
Izraelo → Izraelido = Israelin (ihmisen nimi) jälkeläinen, (Israelano = Israelin kansalainen)

Joskus ID-päätettä käytetään kuvaannollisesti maata tai kieltä esittävissä sanoissa:

lando → landido = tietyssä maassa syntynyt ihminen, alkuperäisasukas (= indiĝeno)
Latino → Latinida lingvo = latinasta peräisin oleva kieli, romaaninen

IG

IG = "vaikuttava, aiheuttava tai muuttava teko". Se, joka sijaitsee IG-päätteen edessä, osoittaa aina teon lopputulosta.

akra → akrigi = toimia niin, että jokin tulee teräväksi, teroittaa
- Mi akrigas mian tranĉilon. - Minä teroitin veitseni.
longa → longigi = toimia niin, että jokin tulee pitkäksi, pidentää
- La kunveno devus esti mallonga, sed la multaj demandoj longigos ĝin. - Kokouksen pitäisi olla lyhyt, mutta monet kysymykset tulevat pitkittämään sitä.
pli longa → plilongigi = toimia niin, että jokin tulee pidemmäksi, pidentää
- Ni devis plilongigi nian viziton en Hindujo. - Meidän piti pitkittää vierailuamme Intiassa.

IG-verbin voi muodostaa tekemisen sanajuuresta (mikä normaalisti on verbi). Sellainen IG-verbi merkitsee, että aiheutetaan, että joku tekee kyseisen teon. Tuollaisen verbin objekti on se, mikä olisi yksinkertaisen verbin subjekti.

Intransitiivisesta verbistä voi poiketa:

sidi → sidigi (asettaa istumaan) = toimia niin, että joku alkaa istua
- Li sidigis sian infanon sur seĝon. - Hän asetti lapsensa istumaan tuoliin.

Myös transitiivisesta verbistä voi poiketa. Sellaisen IG-verbin objekti on joka yksinkertaisen verbin subjekti, tai yksinkertaisen verbin objekti:

kompreni → komprenigi = toimia niin, että joku ymmärtää, tehdä ymmärrettäväksi, selittää
- Mi finfine sukcesis komprenigi lin, ke li devas iri hejmen. - Onnistuin lopultakin saada hänet ymmärtämään, että hänen pitää mennä kotiin.
- Mi ne povis komprenigi la ŝercon al li. - En voinut saada häntä ymmärtämään vitsiä.

IG-verbin voi myös muodostaa sanajuuresta, joka normaalisti on substantiivi.

Sellainen IG-verbi voi tarkoittaa, että toimitaan siten, että objekti muodostuu siitä, mitä juurisana osoittaa, mutta se voi myös tarkoittaa, että objektista tehdään sellainen kuin juurisana on, tai se voi tarkoittaa, että aiheutetaan, että objekti tekee jonkin teon, joka liittyy juurisanaan:

edzo → edzigi = toimia niin, että jostakin tulee aviomies, naittaa
- Li edzigis sian filon al riĉa fraŭlino. - Hän naitti poikansa rikkaalle nuorelle naiselle.
pinto → pinta → pintigi = toimia niin, että jokin tulee teräväksi, että jokin saa terävän kärjen, teroittaa
- Se vi volas skribi, vi devas unue pintigi vian krajonon. - Jos haluat kirjoittaa, sinun täytyy ensiksi teroittaa kynäsi.
flamo → flami → flamigi = toimia niin, että jokin alkaa liekehtiä, sytyttää liekkeihin
- Petro flamigis la fajron per forta blovado. - Petro sytytti tulen liekkeihin kovalla puhalluksella.

IG-verbin voi muodostaa myös lausekkeesta yhdessä preposition kanssa.

en (la) domo → endomigi = siirtää taloon
- Kiam komencis pluvi, ŝi rapide endomigis la infanojn. - Kun alkoi sataa, hän vei lapset nopeasti kotiin.
sen vesto → senvestigi = ottaa jonkun vaatteet pois, riisua joku
- Janjo estis senvestigita kaj endormigita. - Janjoa ei oltu riisuttu eikä laitettu nukkumaan.

Sen...igi vastakohdan voi teoriassa ilmaista kun...igi rakenteella, mutta tuollaisia sanoja ei normaalisti käytetä, koska monilla yksinkertaisilla verbeillä on itsessään tuollainen merkitys: maski = "kunmaskigi", vesti = "kunvestigi". Tuollaisissa tapauksissa voi vaihtoehtona sen...igi-muodolle käyttää etuliitettä MAL ilman IG: malvesti = senvestigi, malmaski = senmaskigi. Senfortigi merkitsee enemmän tai vähemmän samaa kuin malfortigi. Vastakohta sanalle senfortigi on teoriassa "kunfortigi", mutta se on tarpeettoman raskas sana. Sen sijaan sanotaan yksinkertaisesti fortigi.

IG-verbin voi muodostaa myös pikkusanasta tai etuliitteestä:

for → forigi = siirtää pois, ottaa pois, pyyhkiä pois, raaputtaa pois
- Per forta lesivo ŝi sukcesis forigi la nigrajn makulojn. - Hän onnistui poistamaan mustat tahrat vahvalla pesuaineella.
al → aligi = lisätä, liittää
- Ili baldaŭ discipline aligos siajn fortojn al tiu komuna granda armeo. - He tulevat pian tottelevaisesti yhdistämään voimansa tuoksi yhteiseksi suureksi armeijaksi.

Kun sanajuuri ei ilmaise ominaisuutta eikä tekoa, voi usein epäröidä, käyttääkö yksinkertaista jälkiliitteetöntä verbiä, vai verbiä, jolla on jälkiliite IG. Usein kielellinen perintö on antanut yksinkertaiselle verbille IG-tapaisen merkityksen: konfuzo = epäjärjestys → konfuzi = luoda epäjärjestystä. Joskus perinne on valinnut vain yhden muodon jälkiliitteen IG kanssa: grupo → grupigi (ryhmittää) = koota ryhmäksi, ryhmiksi, asettaa ryhmään, ryhmiin. Joskus perinne on antanut erilaisen merkityksen yksinkertaiselle muodolle ja IG-muodolle, mutta molemmat merkitykset ovat IG-tapaisia: koloro → kolori = antaa jollekin värinsä, olla se, joka antaa värin jollekin; koloro → kolorigi = toimia niin, että joku tulee värilliseksi. Ei voi kuitenkaan vaatia, että kaikki aina seuraisi näitä hienostuneita eroja. Pitää ainakin sietää, jos joku joskus sekoittaa esim. kolori ja kolorigi. Joskus yksinkertainen muodolla on merkitys, joka ei ole IG-tapainen: lumo → lumi = lähettää valonsäteitä; lumo → lumigi = tehdä niin, että jokin tekee valoisaksi. Joskus molemmilla muodoilla on sama merkitys: ordo → ordi tai ordigi = luoda järjestystä, asettaa järjestykseen, järjestää. Nykyään yleensä suositaan muotoa ordigi.

Usein lisätään ylimääräinen IG verbiin, joka normaalisti ei sitä saa. Sitä voi sietää, erityisesti jos siitä seuraa lisäselkeyttä, mutta normaalisti pitää käyttää perinteisiä muotoja. Kaikki muodot eivät kuitenkaan ole aina täysin vakaita. Joissakin tapauksissa IG-jälkiliite ehkä ei ole välttämätön, koska yksinkertaisella muodolla tuskin on muuta merkitystä. Silloin ehkä tulevaisuudessa aletaan käyttää lyhempää muotoa ilman IG. Usein molemmat muodot voivat olla käytössä rinnakkain ilman merkityseroa: loki/lokigi (sijoittaa), arkivi/arkivigi (arkistoida), listi/listigi (luetteloida).

IG esiintyy tavallisesti yhdessä verbin päätteen kanssa, mutta voi myös saada O-päätteen, A-päätteen tai E-päätteen. Sellaiset muodot osoittavat saman tekomerkityksen kuin verbimuoto: akrigo = "teko teroittaa", akriga = "liittyy tekoon teroittaa, teroittava", sidigo = "teko istuttaa", sidige = "liittyy tekoon istuttaa, istuttaen", edzigo = "teko naittaa", edziga = "liittyy tekoon naittaa".

IG-päätettä käytetään myös tavallisena juurisanana: igi= aiheuttaa, että joku tekee jonkin teon.

IĜ

IĜ = "siirtyminen uuteen tilaan, uuteen paikkaan, uuteen tekoon". Se, joka sijaitsee IĜ-päätteen edessä, osoittaa aina siirtymisen lopputulosta.

pala → paliĝi = tulla kalpeaksi, kalveta, haalistua
- Li paliĝis pro la ŝoko. - Hän kalpeni järkytyksen vuoksi.
longa → longiĝi = tulla pitkäksi, pidentyä
- La tagoj longiĝas, printempo alvenas. - Päivät pitenevät, kevät saapuu.
pli longa → plilongiĝi = tulla pidemmäksi
- Li asertas, ke post la vizito al la miraklisto lia kruro plilongiĝis. - Hän vakuuttaa, että manaajan luo vierailun jälkeen hänen säärensä oli pidentynyt.

IĜ-verbi, joka on muodostettu intransitiivisesta verbistä, osoittaa siirtymisen kyseiseen tekoon. IĜ on tuollaisessa verbissä siten lähes samanarvoinen kuin etuliite EK. Joskus tuollaiset IĜ-verbit osoittavat vivahdetta, että teko tapahtuu itsestään tai teko tapahtuu tahtomatta:

sidi → sidiĝi = alkaa istua, istuutua
- Li sidiĝis sur la sofo. - Hän istuutui sohvalle.
esti → estiĝi = alkaa olla, saada alkunsa
- Estiĝis kverelo inter ili. - Heidän välilleen tuli riita.
morti → mortiĝi = tulla kuolleeksi (tahtomatta), saada surmansa
- Mia onklo ne mortis per natura morto, sed li tamen ne mortigis sin mem kaj ankaŭ estis mortigita de neniu; unu tagon, promenante apud la reloj de fervojo, li falis sub la radojn de veturanta vagonaro kaj mortiĝis. - Setäni ei kuollut luonnollista kuolemaa, mutta hän ei kuitenkaan tappanut itseään eikä kukaan myöskään tappanut häntä; eräänä päivänä, ollessaan kävelyllä raiteiden vierellä, hän suistui liikkuvan junan pyörien alle ja sai surmansa.
  
  Jo yksinkertainen morti (kuolla) osoittaa muutoksen (elämästä kuolemaan). Tässä IĜ osoittaa, että kuolema tapahtui tahtomatta, onnettomuudessa.

IĜ-verbin voi tehdä myös transitiivisesta verbistä. Sellaisessa IĜ-verbissä IĜ ei osoita siirtymismerkitystä. IĜ on siinä vain tekemässä verbistä intransitiivista, muuttamassa lauseenjäsenten tehtäviä:

malfermi → malfermiĝi = tulla avonaiseksi, avautua (itsestään)
- La knabo malfermis la pordon. - Poika avasi oven.
- La pordo brue malfermiĝis. - Ovi avautui äänekkäästi.
turni → turniĝi = tulla käännetyksi, kääntyä (itsekseen)
- La knabo turnis sian kapon. - Poika käänsi päänsä.
- La tero turniĝas ĉirkaŭ sia akso. - Maa pyörii akselinsa ympäri.
ruli → ruliĝi = liikkua pyörimällä, pyöriä (itsestään), kieriä, vieriä
- Kiu rulas ŝtonon, al tiu ĝi revenos. - Kuka vierittää kiven, hänen luokseen se palaa.
- Ili rulis sian ĉaron. - He vierittivät kärryään.
- La vinberoj elpremite ruliĝadis sur la teron. - Ulos pursuavat viinimarjat kierivät maahan.
- La veturilo ruliĝis tre rapide. - Ajoneuvo vierii hyvin nopeasti

Transitiivisesta verbistä muodostettu IĜ-verbi muistuttaa usein passiivin verbiä. Erona on, että IĜ-verbi osoittaa, että teko tapahtuu enemmän tai vähemmän itsestään, tai että ei olla kiinnostuneita mahdollisesta teon aiheuttajasta: Li estis naskita en Januaro. (Hän syntyi tammikuussa) Normaali passiivilause. Huomio kiinnitetään erityisesti tekoon, joka täyttyi tuloksena (IT-muodon vuoksi). Li naskiĝis en Januaro. (Hän syntyi tammikuussa) Hänestä tuli syntynyt. Lisää huomiota syntyneeseen, lapseen, kuin synnyttäjään, äitiin.

IĜ-verbin voi muodostaa myös sanajuuresta, joka normaalisti on substantiivi. Tuollainen IĜ-verbi voi merkitä sitä, että subjektista on muodostunut juuri se, mitä sanajuuri osoittaa, tai että se muodostuu samanlaiseksi kuin sanajuuri, tai että sille tapahtuu jonkinlainen sanajuurelle luonteenomainen teko:

edzino → edziniĝi = tulla jonkin vaimoksi, avioitua, mennä naimisiin
- Ŝi edziniĝis kun sia kuzo. - Hän avioitui serkkunsa kanssa.
pinto → pinta → pintiĝi = tulla teräväksi, saada terävän kärjen
- Malgraŭ liaj penoj la krajono ne pintiĝis. - Yrityksistään huolimatta kynästä ei tullut terävää.
flamo → flami → flamiĝi = alkaa liekehtiä, leimahtaa, syttyä (myös kuvaannollisesti tunteista)
- Ligno fendita facile flamiĝas. - Taivutettu puu syttyy helposti.

IĜ-verbin voi muodostaa myös lausekkeesta yhdessä preposition kanssa. Täsmällinen merkitys riippuu prepositiosta. Jos esim. prepositio on paikan tai liikkeen, IĜ tarkoittaa "liikkua, mennä, muuttaa toiseen paikkaan":

en domo → endomiĝi = tulla taloon
- Kiam la fulmotondro komenciĝis, ni tuj endomiĝis. - Kun alkaa ukkostaa, menemme heti koteihimme.
sen vesto → senvestiĝi = tulla alastomaksi, riisuuntua alastomaksi, ottaa vaatteensa pois, riisuutua
- Senhonte mi senvestiĝis antaŭ ili. - Häpeämättä riisuuduin heidän edessään.

IĜ-verbin voi myös muodostaa pikkusanasta tai etuliitteestä:

al → aliĝi = liittyä, liittää itsensä, ilmoittaa osallistumisestaan, ilmoittautua
- Al lia antaŭa embaraso aliĝis nun iom da konfuzo. Ĉu vi jam aliĝis al la kongreso? - Hänen aikaisempaan pulmaansa liittyi nyt hieman hämmennystä. Joko ilmoittauduit kongressiin?
sen → seniĝi = joutua eroon jostakin, päästä eroon jostakin
- Mi ne plu eltenas ilin, ni devas seniĝi je ili. - Minä en enää tue heitä, meidän täytyy päästä eroon heistä.

IĜ esiintyy tavallisesti yhdessä verbin päätteen kanssa, mutta voi saada myös O-päätteen, A-päätteen tai E-päätteen. Sellaiset muodot osoittavat saman tekomerkityksen kuin verbimuoto: akriĝo = "teko teroittua", akriĝa = "liittyy tekoon teroittua, teroittuva", sidiĝo = "teko istuutua", sidiĝe = "liittyy tekoon istuutua, istuutuen", edziĝo = "teko mennä naimisiin", edziĝa = "liittyy tekoon mennä naimisiin", unuiĝo = "teko yhdistyä".

Joskus IĜ-sana, jolla on O-pääte voi myös osoittaa muutosteon lopputulosta: Unuiĝo Franca por Esperanto (yhdistyksen nimi). Dio nomis la sekaĵon Tero, kaj la kolektiĝojn de la akvo Li nomis Maroj.

IĜ-päätettä käytetään myös tavallisena sanajuurena: iĝi = tulla joksikin.

IL

IL = "väline, laite, keino".

segi → segilo = sahausväline, saha
fosi → fosilo = työkalu kaivamiseen
kudri → kudrilo = teräväpäinen pieni väline ompelemiseen, silmäneula
tondi → tondilo = väline leikkaamiseen (sisältää kaksi terää), sakset
ŝlosi → ŝlosilo = väline, jota käännetään lukossa lukitsemaan tai avaamaan, avain
manĝi → manĝilo = väline syömiseen (lautanen, kulho, veitsi, haarukka, syömäpuikko, lasi ym.), ruokailuväline, aterin
sonori → sonorilo = väline, joka soi, soittokello (uzanto de sonorilo ne sonoras, sed sonorigas (soittokellon käyttäjä ei soi vaan soittaa))
presi → presilo = kone kirjojen, lehtien jne. painamiseen, painokone
komputi → komputilo = (elektroninen) laite tietojen työstämiseen ja hyvin nopeiden laskutoimitusten tekemiseen, tietokone
aboni → abonilo =paperi, jolla on mahdollista tilata jotain, tilauslomake
aliĝi → aliĝilo = paperi, jolla on mahdollista ilmoittautua johonkin (esim. kongressiin), ilmoittautumislomake
kuraci → kuracilo = mikä tahansa, joka auttaa parantamiseen (esim. lääke, rohto, rohdos)
ilo = työkalu, väline; ilaro = työkalut, työkalukokoelma

Jälkiliitteellä IL on kolme yleistä merkitystä. Ilmaistakseen itseään täsmällisemmin voi muodostaa yhteenliittymän muiden sanajuurten kanssa, esim.: presmaŝino (painokone), transportaparato (kuljetuslaite), vendaŭtomato (myyntiautomaatti). Usein kuitenkin kelpaa yksinkertainen IL-muoto.

Joissakin harvoissa IL-sanoissa teon elementti on jätetty pois asiayhteydessä ymmärrettynä. Se, joka sijaitsee ennen IL, ei itse viittaa tekoon, vaan esim. teon lopputulokseen: fajro → fajrilo = työkalu tulen tekemiseen (ei "työkalu palamiseen")

IN

IN = "synnyttämiseen kykenevä sukupuoli". Päätettä IN voi käyttää vain sen yhteydessä, joka voi omata sukupuolen, nimittäin ihmisen tai eläimen. IN lisää naissukupuolen merkityksen (ja poistaa mahdollisen miessukupuolen merkityksen).

Useimmiten lisätään IN-pääte sanaan, joka sisältää miehisen merkityksen. Sen sijaan sana saa silloin naispuolisen merkityksen:

patro → patrino = nainen, joka on synnyttänyt lapsen, äiti
viro → virino = täysikasvuinen naispuolinen ihminen, nainen
knabo → knabino = nuori naispuolinen ihminen, tyttö
avo → avino = isän tai äidin äiti, isoäiti
reĝo → reĝino = nainen, joka hallitsee samoin kuin kuningas, kuninkaan puoliso, kuningatar

Voi myös liittää IN-pääte sanaan, joka on sukupuolisesti neutraali, mutta niin tapahtuu paljon harvemmin. Sukupuolisesti neutraali sana saa silloin naispuolisen merkityksen:

homo → homino = naispuolinen ihminen, nainen
aŭtoro → aŭtorino = naispuolinen kirjailija, naiskirjailija, kirjailija
pasaĝero → pasaĝerino = naispuolinen matkustaja, matkustaja
besto → bestino = naaraspuolinen eläin, naaraseläin
mortinto → mortintino = kuollut nainen

Neutraalin sanan yhteydessä voi osoittaa miehen sukupuolta sanajuurella VIR käytettynä etuliitteen tai adjektiivin omaisesti.

On joitakin sanoja, jotka itsessään ovat naispuolisia: damo (daami, rouva), nimfo (nymfi), matrono (matroona), putino (huora) (ei yhdistetty sana!) ym. Tuollaisiin sanoihin ei pidä liittää IN-päätettä.

IN on käytössä myös tavallisena sanajuurena: ino = naaraseläin (tai naispuolinen ihminen); investaĵo = naisten vaate (vertaa investaĵo = sijoituskohde).

IND

IND = "olla oikeutettu tai olla teon arvoinen". IND-päätettä voi käyttää vain transitiivisten verbien yhteydessä:

ami → aminda = sellainen, että ansaitsee olla rakastettu, rakastettava
vidi → vidinda = niin kaunis tai hyvä, että sitä kannattaa katsoa, näkemisen arvoinen
miri → mirinda = niin erityislaatuinen, että sitä pitää ihmetellä, hämmästyttävä, ihmeellinen
bedaŭri → bedaŭrinde = niin (huonosti), että sitä pitää valitella, valitettavasti
inda = ansaittu, arvokas

ING

ING = "pidike, johon (osittain) asetetaan jotain". Se, joka sijaitsee ING-päätteen edessä, on normaalisti se, joka osittain asetetaan pidikkeeseen:

glavo → glavingo = putkimainen esine, johon miekan terä asetetaan, huotra
cigaro → cigaringo = pieni putki, johon asetetaan sikari poltettavaksi, imuke
ŝraŭbo → ŝraŭbingo = rengas, johon ruuvi ruuvataan, mutteri
ovo → ovingo = pieni kuppi, johon muna asetetaan syötäväksi, munakuppi
ingo = pidike (erityisesti miekan huotra), joka osittain peittää sen, jota se pitää; eningigi = asettaa huotraan, asettaa tuppeen

ISM

ISM = "aate, liike, järjestelmä, toimintatapa" ym. Joskus ISM-sana osoittaa myös yksittäisen esimerkin jostain erityisestä toimintatavasta. ISM-päätteen merkitys vaihtelee valtavasti, ja riippuu hyvin paljon siitä, minkä jälkeen se sijaitsee.

Stalino → Stalinismo = Stalinin poliittiset ajatukset, stalinismi
Kristano → Kristanismo = kristittyjen uskonto, kristinusko
kolonio → koloniismo = voimakkaan valtion tekemä siirtomaiden hyväksikäyttö, kolonialismi
kapitalo → kapitalismo = yksityiseen pääomaomistukseen perustuva talousjärjestelmä, kapitalismi
alkoholo → alkoholismo = sairaalloinen riippuvuus alkoholista, alkoholismi
diletanto → diletantismo = amatöörimäinen ja hutiloiva toiminta, harrastelijamaisuus
patrioto → patriotismo = rakkaus ja omistautuminen omaan isänmaahan, isänmaallisuus
la Angla lingvo → Anglismo = englannin kielen erityispiirre, anglismi

IST

IST = "henkilö, joka usein toimii jonkin parissa (ehkä ammatikseen)". Se, joka sijaitsee IST-päätteen edessä, on aina se, jonka parissa henkilö toimii.

On yleinen harhaluulo, että IST on sama kuin "ammattilainen", mutta sen todellinen merkitys on laajempi:

verki → verkisto = henkilö, joka kirjoittaa usein, kirjailija
kuraci → kuracisto = henkilö, joka parantaa ammatikseen, lääkäri
arto → artisto = henkilö, joka harjoittaa taidetta, taiteilija
biciklo → biciklisto = henkilö, joka pyöräilee usein, pyöräilijä
ŝteli → ŝtelisto = henkilö, joka varastaa usein, varas
Esperanto → Esperantisto = henkilö, joka osaa ja käyttää esperantoa, esperantisti

Tarvittaessa on mahdollista tehdä täsmällisempiä sanoja. Yleisen fiŝisto-sanan sijaan voi sanoa fiŝkaptisto, joka kalastaa, pyytää kaloja (= fiŝkaptas), fiŝbredisto, kalanviljelijä, joka viljelee kaloja, ja fiŝvendisto, kalamyyjä, joka myy kaloja.

IST-sanalle on usein olemassa samanlainen ISM-sana. Tällaisten sanaparien kahden muodon suhteet voivat olla hyvin vaihtelevia: alkoholisto = henkilö, joka on riippuvainen alkoholista, joka kärsii alkoholismista; alkoholismo = sairaalloinen riippuvuus alkoholista; kapitalisto = henkilö, jolla on paljon pääomaa; kapitalismo = yksityisen pääomanomistuksen talousjärjestelmä. On myös hyvin monia sanoja, jotka päättyvät "ist" tai "ism", ja jotka viittaavat erilaisiin ammatteihin ja ismeihin, mutta jotka eivät kuitenkaan ole yhdistettyjä sanoja esim.: turisto — turismo, faŝisto — faŝismo, ekzistencialisto — ekzistencialismo.

Usein IST merkitsee "vastaavan ismin kannattaja". Silloin IST = ISM-AN: oportunisto = opportunismia kannattava; komunisto = kommunismia kannattava. IST ei aina ole sama kuin ISM-AN. Esim. kapitalisto ei ole sama kuin kapitalismano.

Huomautus: AN ja IST ovat joissakin tapauksissa hyvin lähellä toisiaan. Silloin voi valita mielensä mukaan. On totuttu käyttämään sitä, joka luo kansainvälisimmän muodon. Normaalisti puhutaan esim. sanoista Kristo, Kristano ja Kristanismo. Muotoja Krististo ja Kristismo ei esiinny koskaan. Ne olisivat yhtä loogisia, mutta ei niin kansainvälisiä. Vertaa sanoihin Budho, Budhisto ja Budhismo, jossa suositus on vastakkainen, samoin kansainvälisyyden takia. Sanan Budhisto rinnalla käytetään kuitenkin myös sanaa Budhano, yhtä loogista, mutta sanasta Budhanismo ei puhuta. (Jotkut käyttävät sen sijaan sanoja Budao, Budaisto ja Budaismo.)

Ehdottomasti ei pidä sanoa kirurgisto, astronomisto, ekologisto jne. Kuitenkin monissa tapauksissa voi jälkiliitteellä IST muodostaa rinnakkainen sana sellaiselle ihmiselle, jos on olemassa erityinen sana sille, minkä parissa hän toimii:

kirurgio → kirurgiisto = kirurgi
diplomatio → diplomatiisto = diplomaatti
gimnastiko → gimnastikisto = voimistelija

NJ

NJ-päätteellä voi muodostaa naisten lempinimiä. NJ-päätteen edessä käytetään nimen lyhennettyä muotoa. Tavallisesti säilytetään noin 1–5 kirjainta:

Mario → Manjo aŭ Marinjo - Mario → Manjo tai Marinjo
Klaro → Klanjo - Klaro → Klanjo
Sofio → Sonjo aŭ Sofinjo - Sofio → Sonjo tai Sofinjo
Patrino → Panjo - Patrino → Panjo
Onklino → Onjo - Onklino → Onjo
Fratino → Franjo - Fratino → Franjo

Käytettäessä NJ poistetaan normaalisti mahdollinen IN-jälkiliite. Joskus kuitenkin voisi säilyttää vokaalin jälkiliitteestä IN, jos se auttaisi luomaan sointuvamman muodon: kuzino → Kuzinjo, knabino → Knabinjo. Ehkä voisi jopa käyttää ylimääräistä IN-jälkiliitettä, jos se auttaa sointuvuudessa: Klaro → Klarino → Klarinjo.

OBL

OBL = "moninkertaistus". OBL-pääte on käyttökelpoinen vain lukusanoissa ja vastaavissa sanoissa. Se, joka sijaitsee OBL-päätteen edessä, osoittaa aina, millä moninkertaistetaan.

du → duobla = kerrotaan kahdella, kaksinkertainen
du → duoble = kahdella kerrottu, kaksinkertaisesti
du → duoblo = kaksinkertainen määrä, "tupla"

dek → dekobla = kerrottu kymmenellä, kymmenkertainen
dek → dekoble = kymmenellä kerrottu, kymmenkertaisesti
dek → dekoblo = kymmenkertainen määrä

cent dek du → cent-dek-du-obla = kerrottuna luvulla 112, satakaksitoistakertainen
cent dek du → cent-dek-du-oble = kerrottuna luvulla 112, satakaksitoistakertaisesti
cent dek du → cent-dek-du-oblo = satakaksitoistakertainen määrä

OBL-sana yhdessä A-päätteen kanssa voi myös merkitä, että jokin koostuu niin monesta osasta:

duobla vesto = vaate, joka koostuu kahdesta vaatekerroksesta
duobla fadeno = kaksi vierekkäin asetettua lankaa, joita käytetään kuin yhtä

Ennen OBL aina kirjoitetaan yhteen numeron kanssa. Selkeyden vuoksi voi käyttää tavuviivoja. Tavuviivat sijoitetaan normaalisti sinne, missä on väliviivat alkuperäilsessä luvussa: dek du → dekduoblo tai dek-duoblo; dudek → dudekoblo; du mil dudek → dumildudekoble tai mieluummin du-mil-dudekoble. Samat kirjoitussäännöt ovat voimassa jälkiliitteille ON ja OP.

ON

ON = "jakaminen". ON-pääte on käyttökelpoinen vain lukusanoissa ja vastaavissa sanoissa. Se, joka sijaitsee ON-päätteen edessä, osoittaa aina, millä jaetaan:

du → duono = toinen kokonaisuuden yhtä suurista osista, ½, puolikas
du → duona = puolikkaan suuruinen, puolet jostakin, puolet, puoli-
du → duone = puolikkaan kokoisesti, ollen puolet jostakin

dek → dekono = yksi kymmenestä yhtä suuresta kokonaisuuden osasta, 1/10, kymmenesosa
dek → dekona = kymmenesosan suuruinen, kymmenesosa jostakin
dek → dekone = kymmenesosan suuruisesti, ollen kymmenesosa jostakin

ON-sanoihin käytetään samoja kirjoitussääntöjä kuin OBL-sanoihin.

Joskus sekoitetaan ON sanajuureen PART. Ei voi sanoa esim. landono sanasta landparto = "osa maata". ON ei osoita osaa siitä, joka sijaitsee sen edessä, vaan osaa jostain muusta. Triono ei ole osa sanasta tri, vaan yksi kolmesta yhtä suuresta osasta jotain muuta.

OP

OP = "ryhmä, jossa on tietty määrä jäseniä". OP-pääte on käyttökelpoinen vain lukusanoissa ja vastaavissa sanoissa. Se, joka sijaitsee OP-päätteen edessä, osoittaa aina, kuinka monta jäsentä ryhmässä on:

unu → unuopo = yksi ainoa asia tai henkilö, yksilö
unu → unuopa = ainoa, erillisenä pidetty
unu → unuope = kaikki itsekseen, yksittäin

du → duopo = kahden ryhmä, pari, kaksikko
du → duopa = koostuu kahdesta jäsenestä, binäärinen
du → duope = kahden jäsenen ryhmänä, kahden jäsenen ryhminä, kaksittain

dek → dekopo = kymmenen ryhmä, kymmenikkö
1}dek → dekopa = käsittäen kymmenen jäsentä
dek → dekope = kymmenen hengen ryhmässä, kymmenen hengen ryhmissä, kymmenittäin

OP-sanoille käytetään samoja kirjoitussääntöjä kuin OBL-päätteelle.

Ennen O-päätettä jälkiliite OP on mahdollista jättää pois, koska yksinkertainen O-muoto sisältää lukusanoissa muun muassa opo-sanan merkityksen:

duo = kaksikko tai numero kaksi, duo, pari
trio = kolmikko tai numero kolme, trio
deko = kymmeneikkö tai numero kymmenen

UJ

UJ = "jokin, mikä on tarkoitettu sisältämään jotain tiettyä". UJ-päätteellä on käytännössä kolme erilaista merkitystä: "säiliö", "kasvi" ja "maa". Se, joka sijaitsee UJ-päätteen edessä, osoittaa aina, mitä asiassa on tai tapahtuu.

UJ voi osoittaa erityistä säiliötä, ruukkua, rasiaa jne., jonka tarkoitus on sisältää jotain tai jossa tehdään jonkinlainen teko:

salo → salujo = pieni maljakko, jossa pidetään suolaa ruokapöydässä käytettäväksi, suolasirotin
cigaro → cigarujo = rasia sikareita varten, sikarikotelo
abelo → abelujo = keinotekoinen mehiläisten asunto, mehiläispesä (luonnollinen mehiläispesä voisi olla abelejo, mutta sana merkitsee myös "paikkaa, jossa mehiläishoitaja pitää mehiläispesiä")
mono → monujo = kukkaro, tai muunlainen kannettava rahasäilö, lompakko
bani → banujo = amme tai vastaava, jossa peseydytään tai pestään jotain toista, kylpyamme
trinki → trinkujo = suuri pitkänomainen säiliö (kaukalo = trogo), josta eläimet juovat

Täsmällisyyden vuoksi voi tehdä yhdistelmiä muiden sanajuurten kanssa, esim.: teskatolo (teerasia), tekruĉo (teeruukku), tetaso (teelautanen), cigarskatolo (sikarirasia), cigaredpaketo (savukerasia), konservoskatolo (säilykepurkki).

Huomaa, että se, joka sijaitsee UJ:n edellä, viittaa aina pakollisesti sisältöön, kun taas se, joka sijaitsee sanojen SKATOL, VAZ jne. edessä, voi viitata sisältöön, ainekseen, tai johonkin muuhun, esim.: ladskatolo (peltipurkki, säilykepurkki) = "peltirasia", lignositelo (puuämpäri) = "puusta tehty ämpäri". Mutta ladujo (peltisäilö) pitää olla "säiliö, jossa on peltiä", kaj lignujo (puusäilö) on ehdottomasti "säiliö puuta varten".

Hedelmän, marjan tai kukan nimessä UJ voi osoittaa kasvia, normaalisti puuta tai pensasta, joka tuottaa sellaisen hedelmän, marjan tai kukan:

pomo → pomujo = omenapuu (mutta myös säiliö omenien keräämisessä)
vinbero → vinberujo = viiniköynnös
rozo → rozujo = ruusukasvi

Voi myös sanoa pomarbo, vinberarbusto jne.

Kansan jäsenen nimessä UJ merkitsee aina "tuon kansan maa":

Franco → Francujo = ranskalaisten maa, Ranska
Ĉino → Ĉinujo = kiinalaisten maa, Kiina
Somalo → Somalujo = somalien maa, Somalia

Joskus muodostetaan maan tai alueen UJ-sana muunlaisesta sanasta:

patro → patrujo = isänmaa, kotimaa, alkuperäinen maa
Esperanto → Esperantujo = Esperantolando, esperantomaa, (kuviteltu) esperantistien maa, esperantomaailma (kongressit, jne.)

Maiden nimissä käytetään vaihtoehtoina UJ-päätteelle myös sanajuurta LAND jälkiliitteen tapaan, ja epävirallista jälkiliitettä I. Useimmilla mailla on kuitenkin ei-yhdistetty nimi, esim. Usono, Birmo, Liĥtenŝtejno, Islando (ei ole muodostettu päätteellä LAND!) ym. Tuollaisissa tapauksissa käytetään jälkiliitettä AN muodostamaan asukkaiden nimi: Usonano, Birmano jne.

UJ käytetään myös tavallisena sanajuurena: ujo = maljakko, rasia, säilytyspaikka; enujigi = asettaa maljakkoon ym. Tällaisissa tapauksissa UJ ei saa koskaan merkitystä maa tai kasvi.

UL

UL = "henkilö, jolla on tietty luonnehdinta". Se, joka sijaitsee UL-päätteen edessä, osoittaa aina sitä, mikä luonnehtii henkilöä.

juna → junulo = henkilö, jota luonnehtii nuoruus, nuori (mies tai nainen), nuorukainen
dika → dikulo = erityisen lihava henkilö
fremda → fremdulo = vieras henkilö toisesta maasta, kaupungista, toiselta alueelta, vieras, muukalainen, ulkomaalainen
sankta → sanktulo = erityisen pyhä henkilö, pyhimys
blanka → blankulo = ihminen niin sanotusta valkoisesta rodusta, valkoihoinen
timi → timulo = henkilö, joka pelkää usein, pelkuri
ĝibo → ĝibulo = henkilö, jolla on piirteenä kyttyrä, kyttyräselkä
miliono → milionulo = henkilö, joka omistaa miljoonan, miljoonia dollareita, euroja, jenejä..., miljonääri
sen kuraĝo → senkuraĝulo = henkilö, jolta puuttuu rohkeutta, arka
antaŭ → antaŭulo = henkilö, joka oli olemassa tai toimi aikaisemmin, esi-isä; edeltäjä
alia → aliulo = toinen henkilö

UL-päätettä käytetään säännöllisesti myös eräissä eläinlajien nimissä, vaikka ei ole kyse henkilöistä:

mamo → mamuloj = eläinten luokka, joka imettää poikasiaan, nisäkäs
branko → brankuloj = sellaiset eläimet, jotka hengittävät kiduksilla (esim. nivelmadot, äyriäiset, sammakontoukat, nilviäiset, kalat...)

Toisinaan käytetään UL-päätettä kuvaannollisesti mitä erilaisimmista asioista, myös elottomista, joita halutaan esittää ikään kuin henkilöinä:

nubojn skrapas → nubskrapulo = valtavan korkea talo, joka ikään kuin raapii pilviä, pilvenpiirtäjä
tri mastoj → trimastulo = laiva, jolla on kolme mastoa, kolmimasto

Sanoissa, jotka itsessään määrittävät jonkin henkilön, ei tule käyttää tarpeettomasti UL-päätettä. Erityisesti pitää ottaa huomioon partisiipit, joilla on O-pääte. Tuollainen partisiippi määrittää aina henkilön, ja UL:n lisäys on normaalisti virhe. Älä sano parolantulo, kurintulo, konatulo, vaan yksinkertaisesti parolanto, kurinto, konato. Jos kuitenkin lisätään UL partisiippiin, jolla on O-pääte tai muuhun henkilösanaan, niin silloin luodaan sana, jolla on erityismerkitys. Virulo ei ole sama kuin viro, vaan tarkoittaa "henkilö, jota luonnehtii mieheys" = vireculo. Konatulo olisi periaatteesta "henkilö, jota luonnehtii tunnettuus" = famulo (kuuluisuus) , kun taas konato (tuttu) on yksinkertaisesti "henkilö, jonka joku tuntee".

UL-päätettä käytetään myös kuten tavallista sanajuurta: ulo = henkilö ilman jotain erityistä luonteenpiirrettä.

UM

Pääte UM ei sisällä määrättyä merkitystä. Sillä voi muodostaa sanoja, jotka jotenkin liittyvät siihen, mikä sijaitsee UM-päätteen edessä. Kaikki UM-sanat pitää opetella erikseen. On kuitenkin muutamia UM-sanojen ryhmiä, joilla on samanlaisia merkityksiä.

Monet UM-verbit merkitsevät "tehdä tietyllä tavalla sillä, joka sijaitsee UM-päätteen edessä":

folio → foliumi = käännellä kirjan tai aikakauslehden lehtiä lukeakseen nopeasti ja ohimennen jotain, lehteillä, selailla
palpebro → palpebrumi = nopeasti sulkea ja avata silmäluomia, räpytellä silmiä
brako → brakumi = halata, syleillä

Jotkin UM-vebit tarkoittavat "varustaa tietyllä tavalla sillä, joka sijaitsee UM-päätteen edessä":

aero → aerumi = avata ulkoilmaan, päästää ilmaa sisään raikastamaan, tuulettaa
sukero → sukerumi = peittää sokerilla, sokeroida

Ryhmä UM-verbejä osoittaa teloitusta, tappamista:

kruco → krucumi = naulata tai sitoa ristiin tappaakseen, ristiinnaulita
pendi → pendumi = ripustaa köydellä kaulan ympäri tappaakseen, hirttää

Jotkin UM-sanat ovat vaatteiden osien tai vastaavien nimiä. Se, mikä sijaitsee UM-päätteen edessä osoittaa ruumiinosaa, jonka ohessa asia sijaitsee:

kolo → kolumo = vaatteen osa, joka ympäröi kaulaa, kaulus
nazo → nazumo = silmälasityyppi, joka kiinnitetään puristamalla nenän ympärille, sangattomat silmälasit

UM-päätettä käytetään matematiikassa muodostamaan lukujärjestelmien nimiä. UM asetetaan luvun jälkeen, joka osoittaa, kuinka monta numeroa järjestelmä käyttää:

du → duuma nombrosistemo = kahden numeron järjestelmä, binaarijärjestelmä
dek → dekuma nombrosistemo = kymmenen numeron järjestelmä, desimaali-, kymmenjärjestelmä

Joitakin muita UM-sanoja:

malvarma → malvarmumi = sairastua yskään, vilustua, kylmettyä
plena → plenumi = tehdä kokonaan (tehtävä, velvollisuus, ym.), täyttää, suorittaa loppuun, toteuttaa
gusti → gustumi = tuntea maku, kokeilla makua, maistaa
loto → lotumi = jakaa tai palkita arvonnan perusteella, arpoa
komuna → komunumo = hallinnollinen alue kaupungin tai yhteisön ympärillä, tai järjestö yhteistyötä, yhdessä asumista jne. varten, yhteisö
dekstra → dekstruma = sellainen, joka kääntyy tai pyörähtää oikealle, myötäpäivään
proksima → proksimume = ei täsmällisesti, noin, likimääräisesti
umo = asia, jonka nimeä ei juuri nyt muista, outo asia tai jota ei voi kuvailla

Jos haluaa muodostaa uuden UM-sanan, pitää olla hyvin varovainen, koska muut eivät mahdollisesti ymmärrä sitä. UM-sana, joka liittyy johonkin edellisiin ryhmiin, hyväksytään paljon helpommin, kun taas UM-sanaa, joka ei muistuta jo olemassa olevaa UM-sanaa, on paljon vaikeampi saattaa käyttöön. Usein kuitenkin tehdään tilapäinen UM-sana, joka ymmärretään asiayhteydestä, ja joka myöhemmin häviää.